SAARISTOMERI - Kansallismaisemakatsaus II

Kansallismaisemakierrokseni olen koettanut jakaa teemoihin joko sijaintinsa tai sisältönsä puolesta. Joskus siinä onnistuu paremmin ja joskus huonommin. Ehkä vaikein kokonaisuus kohtuullisessa ajassa bongattavaksi on tuo saaristoseutu, koska saaristolauttojen ja yhteysalusten aikataulut vaihtelevat "maitopäivittäin" eikä kaikkia yhteyksiä ole saatavana joka päivä.

Saaristomeri on seuduista sellainen, jota olen koko nuoruusaikani kolunnut laidasta laitaan. Se vain on kiehtonut. Saariston rengastie minulla oli käymättä (paitsi fillarilla), ja sen vuoksi päätin että se olkoon minun saaristoni. Ei ollut. Paljon kauniimpia ja kuvaavampia paikkoja löydän muualta.

Jossain vaiheessa olin kulkueen Kekkonen. Mr President.

Varmasti jollekin on kokemus ajaa lautalle/lossille - onhan se hienoa - mutta ainakin oma saariston rengastieni oli yhtä jonossa ajamista. Päätin, että jos jonossa haluan ajaa niin teen sen Helsingissä työmatkallani. Saaristomeren kokemiseen suosittelen siis jotain muita reittejä. Hauska sattumus oli se, että koko motoristijonon ajaessa harhaan juuri minä huomasin erheen ja käännyin ekana takaisin. Sen jälkeen yksi nuori motoristi kysyi lupaa että saako ajaa perässäni. Olin otettu. Varmaan porukan ainoana kun olin liikkeellä ilman karttaa pelkän intuition vietävissä... Mutta mahduttiin toki hyvin seuraaville lautoille kun muut seurasivat vanavedessä :)

Punaiset rantamakasiinit jäävät mieliin. Aina tyyni mielikuva.

Saariston rengastien ääripäät ovat siis kokolailla Kustavissa ja Korppoossa. Oheisesta linkistä näette yksityiskohdat - minusta ydin on siinä, miten tuon Iniön saa ylitettyä mahdollisimman vaivattomasti, ja sitä varten aikataulut kannattaa tavata huolella. Turkua voi kiertää skootteristikavereiden kanssa joka tiistai. Ja varmasti näyttävät Raisionkin. Tilauksesta vaikka Kakskerta.

Kevyelle kulkupelille tämäkin käy lauttayhteydestä.

Enemmän seikkailun makua saa kun yhdistää reissuunsa hiukkasen Ahvenanmaan saaristoa. On hyvä huomata, että Ahvenanmaan lautoilla  on eri matkustussäännöt kuin Saaristomeren lautoilla. Myös aikataulut ja hinnasto löytyvät eri paikoista - tuossa edellä linkit. Yleisperiaate on se, että jos yöpymällä tai elinkeinoa harjoittamalla tuot rahaa saaristoon, niin reissu halpa. Jos yrität matkustaa pummilla niin reissu kallis. Reilu peli mielestäni. Paikan varaus yhteysalukselta ei yleensä maksa mitään, mutta ilman laivapaikkaa saatat joutua odottamaan huomiseen. Ja vaikka laiva olisi täynnäkin, niin mahdut mukaan melko varmasti silti. Olihan tämä selvää?

Saariston rengastien bongausreissuni sisälsi monta hauskaa tapahtumaa. Vaimokin oli takamatkustajana ja päätimme mennä Ahvenanmaan saariston lähimmäiseen saareen Kökariin yöksi. Kaunis paikka ja siellä saa maistaa herkkuani saaristolaisleipää. Tuplarasvalla. Ja ajella rauhallisesti irti arjesta katsastaen suomalaista suvimaisemaa. Ruotsin kielikin tulee kerrattua. Tiedän, että jotkut käyttävät samaa majoitustapaa yhden yön retkeilyyn myös polkupyörän kanssa - henkilöistä ja fillarista ei mene lauttamaksua ja Kökar on jo vähän niinkuin ulkomailla. Puhuvatkin suomea murtaen ja ruotsia norjalaisittain.

Majapaikka kannattaa hankkia etukäteen, koska telttailussakin on Ahvenanmaalla omat säännöt: jokamiehenoikeudet eivät ole voimassa. Kökarissa nyt sattuu olemaan telttailualue melko liki satamaa, joten se on siksikin hyvä vaihtoehto. Matka on niin lyhyt ettei ehdi tulla edes merisairaaksi. Ja jos ei halua telttailla niin siellä saa yöpyä hotellin hinnalla jos jonkinlaisessa leirintämökissä. Myyjän markkinat silloin, kun seuraava lautta lähtee huomenna.
Tai ylihuomenna.

Fredrigastugan, Pargas - käsienpesuautomaatti.

Vaikka lyttäsinkin "muun kuin oikean saariston" saariston rengastiestä turhaksi, niin tottakai siellä on paljon nähtävää. Paraisilla kävimme kahvilla Fredrigastugan nimisessä viehättävässä kuppilassa, ja se jos mikä katkaisi kivasti kilpailun liikenteestä. Persoonallinen paikka, jolla oma historiansa. Paraisillakin aistii vielä oman saaristolaisuutensa, kuten myös Taivassalossa tai Kustavissakin. Niin ja Korppoossa. Ne on niin ruskeitakin, kun siellä aurinko paistaa varmaan aina. Eivätkä käytä toppapukua kesäisin kuten me motoristit.

Järjestys se pitäisi olla Vespassakin.

Ja kuin jatkumona kerron, että meidän rengastiemme päättyi Turkuun. Tall Ships Race toi juuri niinä päivinä komeita purjealuksia Aurajoen täyteen ja kolusimme aluetta kaksi päivää. Ajelimme Förillä monta kierrosta ja söimme laukkamakkaraa torin kioskilla.

Tarinan opetus onkin: ota hetkestä kiinni. Jokainen kivisilta ja jokainen kioski, jokainen tapahtuma ja jokainen asia mitä et ymmärrä - juuri se on pysähtymisen arvoinen.

LINKIT

Kansallismaisema nro 7 Saaristomeri
Vaihtoehtolenkki Saaristomeren kansallispuistoon

American malliin vakuutan, että eri paikoista tässä sanottu ja väitetty ja blaa blaa. Mutta se oli mun miälestä.